Ideasta keksinnöksi

Kovin moni meistä on kehittänyt uuden tuotteen huomaamatta sitä. Useasti ne syntyvät kuin itsestään, töissä, kotona tai harrastusten parissa ja pääsääntöisesti tarpeeseen. Olet tekemässä remonttia ja sinulla oleva työkalu ei aivan ole sopiva. Kun tarve on heti ja tässä niin viritellään jo olemassa olevaa työkalua sellaiseksi, joka vastaa tarvettasi. Siinä on uusi keksintö.

Samalla kaavalla syntyy uusi palvelutuote. Saamamme palvelu on mitä on ja välähdyksen omaisesti, oivalluksesta kehitämme siitä paremman tai korvaavan palvelun.

Idean ja keksinnön ero? Idea on ajatus, oivallus, pulman ratkaisu, josta voi syntyä keksintö. Keksintö on ongelmaan tai tarpeeseen uusi ratkaisu. Jotenkin näin kertoo Wikipedia.

Keksinnön takana on siis idea. Mietin, alkoiko luominen ideasta, aavistuksesta, oivalluksesta, tämä ei ole minulle selvinnyt. Ideoita on rajaton määrä ja niitä syntyy lakkaamatta lisää. Jokaista ideaa seuraa uusia idea. ”Ideamylly” on siis ikiliikkuja, nyt sekin on siis keksitty. Ole siis valmis nappaamaan idea talteen. Nykyisin se on helppoa. Sanelet sen puhelimeesi (sinulla kun kynää ja paperia ei mukana ole).

Harvoin idea syntyy siten, että miettimällä mietimme uutta ja menestystä, toki on toimijoita, jotka tätä tekevät työkseen, siis ongelman ratkaisijoita vaiko keksijöitä? Raskasta työtä sekin. Monesti tuomme esille sen, millainen ongelma meillä on, johon ei siinä tilanteessa ole ratkaisua. Olisiko ratkaisun löytämisen ydin siinä, että annetaan ajatusten lentää idean ympärillä, kasataan ja yhdistetään niitä. Tai ryhmä ihmisiä kokoontuu vaihtamaan näkökulmia tietystä kysymyksestä tai haasteesta ja löytää siihen ratkaisun.

Tarvitaanko idean keksimiseen tekoäly?

”ideat ovat syy siihen, etteivät koneet kykene hallitsemaan maailmaanne science fiction elokuvista tutulla tavalla. Ihmisen kyky ideoida erottaa sen oleellisesti tietokoneesta”

Henning Beck, neurotieteilijä

Dataa on valtavasti, kaikkialla ja sitä keräämme jatkuvasti. Data yksinään on hyvin yksinkertaista, sen luomiseen kuitenkin tarvitaan ymmärrys. Dataa voimme mitata ja googlata, mutta ideoita emme, jatkaa Beck.

Teköäly.ino sivusto kertoo aiheesta näin ”Tekoäly on tietojenkäsittelytieteen osa-alue joka painottuu älykkäiden koneiden/ohjelmien luontiin. Tekoäly tarkoitus on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen. Käytännössä se tarkoittaa siis koneen/ohjelman kykyä ajatella ja oppia” Tuosta voi jokainen itse päätellä ideoiko tekoäly vai oppiiko ohjelmoimaan tai jotain muuta. Minä haluan nähdä sen päivän, kun tekoäly on tehnyt keksinnön.

Me ihmiset teemme aina virheitä. Pitäisikö meidän toimia kuin epäonnistuminen olisi mahdotonta. Näin toimien voimme rikkoa rajoja, katsoen oman kuplan ulkopuolelle. On joskus hyvä unohtaa tulosten tavoittelun ja vapauttaa ajattelumme keksien tai ideoiden jotain uutta. Mehän emme vielä tiedä mikä on seuraava maailmaa mullistava suuri idea, josta syntyy keksintö.

Joten pöhinää kuplamme ulkopuolelle. Rohkeasti tuomaan ideoita esille. Monessa mukana olleena pelätään idean varastamista. Olen liian usein saanut kuulla ”minulla on hyvä idea mutta ei kerrota kelleen”. Tällä ajattelulla emme voi ikänä tietää, onko idea seuraava maailman mullistavin keksintö vaiko ei!

”Ihmisten pitäisi useammin hakeutua erilaisten mielipiteiden äärelle, haastaa omaa ajatteluaan, olla mahdollisimman ennakkoluulottomia ja väitellä ystävienkin kanssa.”

Henning Beck, neurologi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *